Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään tänä vuonna Työväenmuseo Werstaan tiloissa lauantaina 6.9. klo 11.00–18.00 teemalla ”Muutosvoimat”. Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: auditorio, Bertel ja Työväentalo, jotka kaikki sijaitsevat Työväenmuseo Werstaalla. Runotyöpaja järjestetään museossa sijaitsevassa höyrykonemuseossa. Tapahtuman pääohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja näytteilleasettajien järjestämä ohjelma mustin otsikoin. Tapahtuma alkaa avajaisilla Bertel-salissa klo 11.00. Huom. muutokset ovat mahdollisia.

HÖYRYKONEMUSEO (käynti näyttelytiloista, 2 Krs.)

13.00–15.00 TULEVAISUUSRUNOTYÖPAJA (NON-STOP)
Runo ruokkii mahdottoman ajattelua, toistaiseksi toteutumattoman kokemista. Tulevaisuusrunotyöpajassa pohditaan runouden keinoin paremman maailman mahdollisuuksia. Tee työpajassa oma tulevaisuusrunosi! Tulevaisuuksia on useita, ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Tulevaisuus kuuluu meille! Työpajan vetäjinä toimivat runoilijat Mikko Räty ja Petra Vallila sekä KSL-opintokeskuksen kulttuurituottaja Riina Näsi. Voit poiketa paikalle milloin tahansa. (KSL Opintokeskus)

AUDITORIO (1. Krs.)

11.30–12.45 TYÖVÄENLUOKKAISET LAPSET JA NUORET MURROSTEN MAAILMASSA
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.

13.00–13.45 POLIITTISEN KIRJOITTAMISEN MAHDOLLISUUDET
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)

14.00–14.55 SYRJÄSSÄ KUPLIVAT MUUTOSVOIMAT
Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.

15.15–15.45 TIETEIS- JA FANTASIAKIRJALLISUUS JA YHTEISKUNNALLISEN MUUTOKSEN KUVITELMAT
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson.(Osuuskumma)

16.15–17.00 SUOMALAISEN KANSALAISAKTIVISMIN PITKÄ LINJA
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.

17.05–17.30 JATKOT EDELLISELLE KESKUSTELULLE: UNKARILAISTA KANSALAISAKTIVISMIA
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)

17.30–17.45 JATKOJEN JATKOT: JALKAPALLO AKTIVISMIN MUOTONA
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)

BERTEL (2 Krs.)

11.00–11.20 AVAJAISET, MUUTOSVOIMAT
Avajaispuheen pitää kirjailija ja tapahtumakummi Anneli Kanto. Puheen jälkeen esitetään Italian työväenkirjallisuuden festivaalin (Festival di Letteratura Working Class) taiteellisen johtajan Alberto Prunetin videotervehdys.

11.30–12.00 MUUTOKSEN VAATIMUS – AKATEEMINEN KAPINAKIRJA
Millaista on työskennellä kafkamaisen absurdissa systeemissä samalla yrittäen kaikin keinoin vaalia rinnassa roihuavaa sivistyksen ihanteen liekkiä ja ikiuteliasta tutkijan mieltä? Minni Matikaisen, Anni Piirosen ja Paula Silvénin toimittamassa Akateemisessa kapinakirjassa (2025) tutkitaan ja avataan kokemuksellisesti akateemisen maailman epäkohtia ja tapoja kapinoida näitä vastaan. Kirjan kauno- ja kaunakirjallisissa teksteissä ääneen pääsevät akateemisen maailman toimijat laajasti – opiskelijoista tutkijoihin, opettajiin professoreihin ja hallintohenkilökuntaan – ja heidän kokemuksensa akateemisessa maailmassa toimimisesta. (Vastapaino).

12.00–12.30 HELENA PILKE – SANOMALEHTIEN SISÄLLISSOTA
Helena Pilke analysoi kirjassaan Sanomalehtien sisällissota (2025), mikä oli sanomalehtien vihapuheen rooli sisällissodan syttymisessä. Kirja kertoo, millaisina lehdistö esitti poliittiset vastustajat, kuinka osapuolten viholliskuvat muokkautuivat ennen sotaa ja miten sisällissodan tapahtumat välittyivät aikalaisille. (Vastapaino)

12.45–12.55 ”SOFIA”: ÄÄNI, JOKA EI VAIENNUT (DRAAMALLINEN MUSIIKKITEOS)
150 vuotta sitten syntynyt Sofia Hjulgrén (1875–1918) oli suomalainen kutoja ja työväenliikkeen vaikuttaja, joka toimi sosialidemokraattisen puolueen kansanedustajana vuosina 1914–1917. Hjulgrén teloitettiin 22. toukokuuta 1918 yhdessä 130 muun kuolemaantuomitun kanssa. Sofia Hjulgrenin rohkeus on saanut muodon Heini Mielosen käsikirjoittamassa  äänimaisematarinassa, jossa sellon haikeat äänet ja puhuttu sana punoutuvat toisiinsa live-looping musiikkiympäristössä. Ensemble Liekki kutsuu kuulijan astumaan kertomuksen sisään, sinne missä hiljaisuus murtuu ja rohkeus saa äänen. Esitys on myös henkilökohtainen matka sekä kollektiivinen muistutus siitä, että meidän jokaisen ääni ansaitsee tulla kuulluksi. Esiintyjinä Heini Mielonen (käsikirjoitus, sävellys & sanoitus, sello, laulu, spoken word) ja Mir – O (äänisuunnittelu, live-looping, perkussiot).

13.00–13.55 MUUTOSVOIMA: HAASTATTELUSSA ANJA SNELLMAN
Anja Snellman on yksi Suomen lähihistorian kohutuimmista, monipuolisimmista ja tunnetuimmista kirjailijoista. Esikoisromaani, Anja Kauranen nimellä kirjoitettu Sonja O. kävi täällä (WSOY, 1981), oli osa kirjallista muoto- ja sisältövallankumousta – uuden vapaan naisen manifestaatio. Tämän jälkeen Snellman on tarttunut yhä uudestaan ajankohtaisiin aiheisiin, viimeisimpänä psykoterapiakeskuksen tietomurtoon romaanissaan Kirjeitä sotapäällikölle – romaani eräästä katastrofista (WSOY, 2024). Anja Snellman keskustelee kirjailijaurastaan, psykoterapeutin ammatistaan sekä maailman muutoksesta kirjatoimittaja ja tapahtumakummi Seppo Puttosen kanssa.

14.15–14.45 VOIKO KAUNOKIRJALLISUUS MUUTTAA MAAILMAA?
Keskustelijoina Reetta Vuokko-Syrjänen ja Sari Weckroth, vetäjänä Aleksanteri Kovalainen. Reetta Vuokko-Syrjäsen tuorein teos Harhakoto (Hertta Kustannus, 2025) kertoo lapsiperheköyhyydestä ja vinoutuneesta vallankäytöstä. Sari Weckrothin viimeisin teos Murtumakohta (Kärki Kustannus, 2025) on tulevaisuuden Suomeen sijoittuvan dystopiatrilogian päätösosa. Aleksanteri Kovalainen on romaaneissaan käsitellyt äärioikeiston nousua. Kirjailijat pohtivat tuotantonsa kautta, voiko rakenteellisen syrjäytymisen, toiseuttamisen ja vihan mekanismien tarkastelu auttaa purkamaan yhteiskunnallista epätasa-arvoa. (Pirkkalaiskirjailijat).

15.00–16.00 MUUTOKSEN ETUJOUKOISSA: HAASTATTELUSSA AULIKKI OKSANEN
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.

16.15–16.45 MARTTI JOENPOLVI, KIRJAILIJA JA YHTEISKUNNAN MURROS
Martti Joenpolvi nousi työläisnuorukaisesta Suomen Tšehoviksi kutsutuksi romaanikirjailijaksi ja novellin mestariksi. Juha Drufva kertoo uutuusteoksessaan Elämän turhuuksien kehä – Martti Joenpolvi 1956–1982 (2025) kirjailijan urasta Kekkosen Suomessa. Mukana kulkee myös suomalaisen yhteiskunnan murros, hyvinvointivaltion synty. (Atrain & Nord)

16.45–17.15 KIMMO LEHTIMÄKI – TAISTELIJAT, KIRJAILIJA KONRAD LEHTIMÄEN JA TUOMARI VILHO JOUTSENLAHDEN KAMPPAILU VÄÄRYYTTÄ VASTAAN
Kimmo Lehtimäen teoksen Taistelijat (2025) keskushenkilöinä toimivat kirjailija Konrad Lehtimäki (1883–1937) ja tuomari Vilho Joutsenlahti (1884–1943). Lehtimäki oli työläiskirjailija, vasemmistopoliitikko ja itsenäisyystaistelija, Joutsenlahti taas toimi vuodesta 1918 alkaen työläisten puolia pitävänä kansalaisoikeustaistelijana. Molempien toiminnan taustalla on ollut vahva kokemus ihmisten eriarvoisuudesta. Heidän tarinansa avartavat kuvaamme vuosien 1900–1940 Suomesta. Tapahtuma on kirjan julkistamistilaisuus. Haastattelijana toimii Tommi Wallenius. (Warelia)

17.15–17.45 RYSSÄNKURU JA GRILLI, TRILLERI JA HETKI ELÄMÄSSÄ
Esittelyssä kaksi Warelian kirjauutuutta. Entinen sotilas ja entinen moottoripyöräjengiläinen Kari Ryssänkuru jatkaa seikkailujaan Jarmo Teinilän romaanissa Ryssänkuru (2025). Kansainvälisen kuljetusyhtiön terminaali Tampereen Harhalahdessa on entistäkin oudompi tilannehuone ja tapahtumien solmukohta. Ryssänkuru on suora jatko-osa Epäpyhä allianssi -romaanille (2024). Tapahtuma on kirjan julkistamistilaisuus. Heli-Maija Heikkisen Grilli (2025) palauttaa lukijan yhdeksi yöksi 1990-luvun alun Suomeen. On viikonloppuyö. Neljä naista kohtaa toisensa ja itsensä ahtaassa, käryisessä grillikopissa. Pitkä yö tuo mukanaan juopuneen asiakaslauman lisäksi aviomiehiä, rakastajia ja poikaystäviä. Haastattelijana toimii Seppo Puttonen. (Warelia)

TYÖVÄENTALO (2 Krs.)

11.30–12.00 ARVO MYLLYMÄKI – PAPERIIN JUMIUTUNEET
Arvo Myllymäki keskustelee Juhani Niemen kanssa dokumentaarisesta romaanistaan Paperiin jumiutuneet (Momentum kirjat, 2025). Romaanissa Tainan ja Taunon eläkepäivät saavat uutta sisältöä, kun heitä ryhdytään kutsumaan riskiryhmäläisiksi. Suomen ensimmäinen koronavirustapaus on löytynyt läheltä heidän vapaa-ajan asuntoaan. Ikäihmiset linnoittautuvat koloonsa. Siellä mutkikkaan sote-uudistuksen ruodinta, päivän uutiset ja kertauskurssit oman elämän vaiheista pitävät aivotoiminnan vireänä. Tainaa ja Taunoa järkyttää Venäjän hyökkäys Ukrainaan. He ottavat siipiensä suojiin ukrainalaisperheen. (Aviador)

12.00–12.30 RAIJA-SINIKKA RANTALA – ELLI
Elli Tompuri (1880–1962) kuului 1900-luvun alkupuolella Suomen tunnetuimpiin ja kohutuimpiin näyttämötaiteilijoihin. Hän ehti pitkällä ja kansainvälisellä urallaan esiintymisten lisäksi toimia ohjaajana, teatterinjohtajana ja kirjailijana. Raija-Sinikka Rantalan elämäkertaromaanissa Elli (2025) Elli Tompurin sisäinen maailma avautuu lukijalle kaunistelemattoman suorapuheisena, täynnä ristiriitoja, kunnianhimoa ja elämää. (Aviador)

12.45–13.15 RUNOUS MUUTOSVOIMANA
Runous pakenee määritelmiä. Runouden voima on sen ennakoimattomuudessa, ja näennäisesti eri runot voivat viedä eri suuntiin. Runo kuitenkin ravistelee ihmistä huomaamaan yhteisen eroavaisuuksiemme sijaan, ja esityksen jälkeen on selvää, että runous voi auttaa kohti muutosta. Antti Eskelinen on tamperelainen punk-runoilija, jonka säkeet repivät rikki totunnaista arkeamme ja pakottavat kyseenalaistamaan sovinnaisen. Tommi Kauppinen on Haaraksen perustajajäsen Helsingistä ja huomannut, että runous on hyvä keino ajatella rehellinen ajatus. Saku Lillukka on turkulainen runoilija, jolle runot ovat psyyken muutosten ja sielun syvyyksien indikaattoreita. (Haaras)

13.15–13.30 ESTETIIKKAA JA KIISTAKIRJOITUKSIA
Esittelyssä Kulttuurivihkojen kirjauutuuksia. Runoilija ja kirjastotyöntekijä Miska Revon esikoisrunokokoelma Pilvet (2024) kertoo ihmisestä luonnossa ja luonnosta ihmisessä. Kokoelma tavoittelee tyhjyyttä jatkuvan muutoksen keskellä. Revon toinen kokoelma Linnut (2025) jatkaa samalla tiellä. Kokoelma kuvaa omintakeisella tavalla elämän ja luonnon ihmeellisyyttä ja haurautta. Jussi K. Niinenmaa on koonnut esseekirjaansa Viha, vaino pois (2025) ajatuksia nykymaailmasta. Kun iso osa maapallosta uhkaa muuttua elinkelvottomaksi ja luonnonvarat hupenevat, konfliktien ja jopa suursotien riski kasvaa. Ihmiskunta voi kuitenkin selviytyä vain rauhan ja yhteistoiminnan avulla. Miten tälle viisaammalle tielle olisi mahdollista päästä? (Kulttuurivihkot)

14.00–14.30 MIES 100-VUOTIAAN PEKKA PUUPÄÄN TAKAA, SARJAKUVAPIONEERI OLA FOGELBERG
Ola ”Fogeli” Fogelbergin (1894–1952) Pekka Puupää täyttää sata vuotta. Hahmo tunnetaan alun perin sarjakuvana, joka ilmestyi osuuskauppaliikkeen lehdissä. Ville Hännisen toimittama Pekka Puupää alusta loppuun (Jalava, 2023) paljastaa sarjakuvan yllättävän ja värikkään menneisyyden, johon liittyy niin taistelua osuusliikkeen puolesta ja fasismia vastaan kuin hullujenhuonevierailujakin. (Art House)

14.45–15.30 HANNELE KOIVISTO – JOUKKOSIELU VAI INDIVIDUALISTI? + VÄKI VOIMAKAS
Hannele Koiviston väitöskirja Joukkosielu vai individualisti? (2024) käsittelee vasemmistoälymystöä, jonka jäsenet tulivat tunnetuksi kirjailijaryhmä Kiilasta. Millaisia olivat ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa. Tutkimuskohteina ovat muun muassa Raoul Palmgren ja Jarno Pennanen, runoilijat Arvo Turtiainen ja Elvi Sinervo sekä poliitikot Mauri Ryömä ja Cay Sundström. Koiviston jälkeen Tanja Juuri esittelee Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjaa Väki voimakas 2025 – Työväki ja paikallisuus. (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

15.45–16.00 JULI ZEH – IHMISTEN KESKEN
Anne Kilpi esittelee saksalaisen kirjallisuuden tähden Juli Zeh´n uusinta suomennosta Ihmisten kesken (2025/2016). Romaanissa Linda Franzen on muuttanut Berliinistä Brandenburgin maaseudulle ja uskoo löytäneensä itselleen ja hevoselleen Bergamottelle paratiisin. Rauhaa uhkaa kuitenkin tuulivoimapuisto, jonka sijoitusyhtiö haluaa pystyttää lähistölle. Hanke ei ilahduta suurta joukkoa kyläläisistä eikä etenkään luonnonsuojelijoita, jotka haluavat varjella uhanalaisten lintujen pesimäalueita. Ihmisten kesken on suuri yhteiskunnallinen romaani, joka on Juli Zeh’n suurin menestysteos. (Kustantamo Huippu)

16.00–16.15 MIIA SAARI – TOIMENPIDEPÄIVÄT
Miia Saaren esikoisteos Toimenpidepäivät (2024) on tragikoomisia sävyjä saava hulvaton ajankuva uusiksi rakentuvasta maailmasta juuri ennen keskustelevan tekoälyn maihinnousua. MediaTalossa alkavat osastolta toiseen etenevät yyteet, ja toimittaja Tiia Rautanen pelkää joutuvansa lähtölistan kärkeen muiden yli 50-vuotiaiden kanssa. Se on myös tarina ikärajat rikkovasta ystävyydestä ja majavista. Saari keskustelee omakohtaisesta romaanistaan Salla Paajasen kanssa. (Miia Saari)

16.15–16.45 MERVI KOSKINEN – KAUPUSTELIJA JA PIIKA
Moderniksi työläiskirjailijaksi kutsuttu Mervi Koskinen esittelee omaelämänkerrallisia romaaneitaan Piika (2020) ja Kaupustelija (2023). Molempien kirjojen päähenkilöt ovat ihmisiä, joilla on säröjä. He eivät ole sankarittaria, vaan tavallaan jopa antisankareita, joita yhdistää naisen kasvutarina. Samalla molemmat kertovat modernista työelämästä: karjanhoitajan ja puhelinmyyjän työstä. Haastattelijana toimii Siskotuulikki Toijonen. (Pispalan Kirjastoyhdistys)

17.00–17.30 SUKUNI SUURTEN MURROSTEN MAAILMASSA
Ulla-Kirsti Junttila kertoo dokumentaarisissa romaaneissaan sukunsa tarinaa. Poikani Olavi (2023) on tositapahtumiin perustuva romaani suomalaisperheen kohtaloista Neuvostoliitossa ja Suomessa 1930–1940-lukujen poliittisissa myrskyissä. Perheen isä Lasse oli muuttanut perheineen Norjasta Neuvostoliittoon vuonna 1920 ja hän avioitui 1920-luvun lopulla punapakolaisena perheineen Suomesta Neuvostoliittoon muuttaneen Kertun kanssa. Heidän poikansa Olavi syntyi Leningradissa vuonna 1931. Vanhempien pidättämisen jälkeen Olavi jäi sodan aikana piiritettyyn kaupunkiin. Tuntematon täydennysmies (2023) kertoo Karkkilan seuduilta kotoisin olevien nuorten miesten elämästä talvisodan jälkeen ja jatkosodan aikana. Romaanin päähenkilö on Olli, jonka kautta valotetaan hänen perheensä ja paikkakunnan tapahtumia kyseisenä aikana. Haastattelijana toimii Toivo Autiosaari. (Public Design Oy)

17.35–18.00 RUNOTYÖPAJAN ANTIA JA NÄYTTELYAVAJAISET
Työväenkirjallisuuden päivän aikana Höyrykonemuseo-tilassa järjestetään ”Tulevaisuudenrunot”-työpaja. Ilta huipentuu Työväentalo-salin tunnelmallisessa tilassa päivän aikana aikaansaatujen runojen esittämiseen. Runojen jälkeen luvassa on Jussi Lahtisen kokoaman näyttelyn ”Kerrottu luokka – 1970-luvun työläiskirjallisuus kuvin ja tekstein” (työnimi) avajaiset. Näyttelyssä tehdään aikamatka työväenluokkaisen 70-luvun pyörteisiin aikalaiskirjailijoiden – kuten Hannu Salaman, Pirkko Saision ja Lassi Sinkkosen – tekstien ja kansikuvataiteen siivittämänä. Näyttely on esillä Werstaan Komuutti-näyttelytilassa syyskuun 2025.