Työväenkirjallisuuden päivä 2024 järjestetään Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella lauantaina 7.9. klo 11–18. Tapahtumassa on kolme ohjelmasalia: auditorio, Bertel ja Työväentalo, jotka kaikki sijaitsevat Werstaalla. Tapahtuman pääohjelma on merkitty punaisin otsikoin ja näytteilleasettajien järjestämä ohjelma mustin otsikoin. Huom. muutokset ovat mahdollisia.

AUDITORIO (1 KRS.)

11.30–12.45 TEKIJÄ JA ÄLYKÄS KONE – TEKOÄLY TAITEELLISEN TYÖN TUKENA JA HAASTEENA
Tekoäly kiehtoo ja pelottaa. Miten tekoäly muuttaa kirjailijoiden ja muiden luovan työn ammattilaisten työtä ja tulonmuodostusta? Korvaako kone ihmisen? Vai mahdollistaako se taiteen kohoamisen yhä korkeampiin sfääreihin? Keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, sarjakuvataiteilija Tommi Musturi, kuvataiteilija Jussi Lahtinen sekä kirjallisuudentutkija ja kirjailija Juha Raipola (pj.). Kaksi jälkimmäistä ovat hyödyntäneet työssään tekoälyä.

13.00–13.45 KATRI VALA – RUNOILIJA JA IHMINEN
Työväenkirjallisuuden päivän aikana kunnioitetaan runoilija Katri Valaa, jonka kuolemasta tuli tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Valaa pidettiin 1920-luvun uuden modernistisen runouden boheemina papittarena, mutta vuosikymmenen lopulla tapahtui käänne kohti nationalistista mitallista runoutta. Sen myötä Vala ajautui marginaaliin niin suosion kuin taloudellisen toimeentulon osalta. 1930-luvulla hän seurustelikin pitkälti vasemmistokirjailijoiden kanssa, mutta ei loistavan menneisyytensä vuoksi tullut hyväksytyksi yhtenä heistä. Millainen runoilija ja ihminen Katri Vala oli myyttien takana? Esitelmöitsijänä tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija Minna Maijala.

14.00–14.45 LASSE LEHTINEN – TUTKIMUKSEN JA TIETOKIRJALLISUUDEN SUOMETTUMINEN
Pitkän linjan poliitikko, toimittaja ja kirjailija Lasse Lehtinen johdattelee suomettumisen historiaan. Meillä on taipumus tarkastella menneitä tapahtumia sen valossa, mitä tiedämme myöhemmin tapahtuneen. Tätä ilmiötä kutsutaan ”myöhempäin aikain diktaatiksi”. Se on eräs kriittisen historiantutkimuksen keskeisistä ongelmista. Oliko Neuvostoliiton kanssa harjoitettu ”ystävyyspolitiikka” välttämättömyys? Oliko nk. itsesensuuri välttämätöntä? Oliko Urho Kekkonen korvaamaton? (Järjestäjä SDP Tampere)

15.00–15.45 ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?
Oikeus käyttää tai olla käyttämättä tekoälyä kietoutuu muiden kysymysten lisäksi myös luokkakysymykseen. Millaista yhteiskunnallista eriarvoisuutta tieteiskirjallisuudessa on spekuloitu tekoälyjen kehityksestä johtuen? Keskustelijoina tietämistä, tekoälyä ja eriarvoistumista tuotannossaan käsittelevät tieteiskirjailijat Satu Piispa-Hakala (Debytantti 2024), Taru Kumara-Moisio (Taivaanjuuret 2022, Atrain & Nord, Ihmisversoja 2019, Atrain & Nord) ja Reetta Vuokko-Syrjänen (Mahdottomien kukkien puutarha 2023, Syntykeho 2022). (Järjestäjä Osuuskumma)

16.00–17.15 ÄLY HOI! MIKSI IHMINEN EI OSAA RAKENTAA ONNISTUNUTTA YHTEISKUNTAA – VAI OSAAKO?
Kuvataiteilija ja kirjailija Riina Tanskanen, kansalaisaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki, filosofi ja kirjailija Aleksanteri Kovalainen ja filosofi Teppo Eskelinen (pj.) pohtivat suuressa paneelissa suuria asioita. Miksi niinkin älykäs eläin kuin ihminen – jolla sinänsä on tietoa siitä, miten yhteiskunta kannattaisi järjestää – ei onnistu luomaan kestävää yhteiskuntaa? Voisiko asia muuttua tulevaisuudessa? Paneelikeskustelussa paneudutaan ihmiselon suuriin teemoihin (demokratia, kapitalismi, ääriliikkeet ja kansalaisaktivismi) panelistien kirjallisen tuotannon kautta. Keskustelun keskiössä ovat Eskelisen Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (2019, Vastapaino), Tanskasen ja Sami Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023, Into), Kovalaisen Kansallinen hätätila (tulossa 2024, Teos) ja Kansallinen herätys (2018, Teos) ja Isomäen Maailmanparantajan muistelmat (2023, Into).

17.20–17.45 EDELLISEN KESKUSTELUN JATKOT: ANDREAS MALM – MITEN ÖLJYPUTKI RÄJÄYTETÄÄN?
Ruotsalaisen Andreas Malmin on saanut kommentin maailmankuululta kapitalismikriitikolta Naomi Kleinilta: “Yksi aihealueen omaperäisimmistä ajattelijoista.” Malmin kirjassa Miten öljyputki räjäytetään (alkuteos How to Blow Up a Pipeline: Learning to Fight in a World on Fire) kysymys on kansalaisaktivismin rajoista ilmastokatastrofin edessä. Keskustelemassa teoksesta kustantaja J.K. Ihalainen ja Elokapina-aktivisti Olli-Pekka Haavisto. (Järjestäjä Palladium)

BERTEL (2 KRS.)

11.00–11.20 AVAJAISET
Avajaisissa esillä kuvataiteilija Jussi Lahtisen tekoälyä hyödyntävää taidetta. Tapahtuman avaaja ilmoitetaan myöhemmin.

11.30–12.00 ANNA KONTULA – KADONNEEN JÄRJEN METSÄSTYS
Anna Kontula esittää esseekokoelmassaan Kadonneen järjen metsästys (tulossa 2024, Into) terapiapuheen matkanneen kauas yli rajojensa. Julkisuus on kiinnostunut tunteista ja mielen hyvinvoinnista. Samalla terapian kieli on hiipinyt puhetavaksi yhteyksiin, jotka aikaisemmin on mielletty toisin. Kontulan kanssa keskustelemassa on kertomuksentutkimukseen erikoistunut kirjallisuudentutkija Maria Mäkelä.

12.15–12.45 DIDIER ERIBON – PALUU REIMSIIN
Paluu Reimsiin (2011, suomeksi tulossa 2024) kertoo ranskalaisfilosofi Didier Eribonin ristiriitaisesta ja tunteikkaasta matkasta työväenluokkaiseen menneisyyteensä. Eribon käsittelee kirjassaan omaa intellektuellin tehtäväänsä ja homoseksuaalisuutensa suhdetta työväenkulttuuriin ja populismiin. Omakohtainen kirja on yhdistelmä muistoja, sosiologista tarkkanäköisyyttä ja poliittista analyysia. Keskustelemassa teoksen suomentaja, näyttelijä Timo Torikka ja jälkisanat suomennokseen kirjoittanut professori Juha Suoranta. (Järjestäjä Vastapaino)

12.45–13.15 HANNA KUUSELA – SYYTÖS: MUUAN AKATEEMINEN KOMITRAGEDIA
Hanna Kuuselan Syytös on kuvaus nyky-Suomesta, joka on valmis myymään sivistyksensä vähiten tarjoavalle. Se on kirja kurjistuneesta työelämästä, hiipuvasta demokratiasta ja merkityksensä hukanneista yliopistoista – syytettyjen penkillä maan korkeimmin koulutetut ihmiset. Esseistiikkaa, päiväkirjaa, valitusvirttä ja autofaktaa yhdistelevä teos on syytekirjelmä, jonka kohteina ovat sivistyksen romuttajat ja demokratian tallojat. Se on vuodenkierto, sairasloma ja kattilanhakkaajan omakuva. Keskustelemassa Kuuselan kanssa Saara Särmä. (Järjestäjä Vastapaino)

13.30–14.00 LAURI HOKKANEN – KOMMUNISMIN TELOITETTU UNELMA: SEPPO TOIVIAISEN ELÄMÄ JA TRAGEDIA
Yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Toiviainen (1944–2005) nousi Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön sivistyneistöjohtajaksi, kansanedustajaksi ja Taisto Sinisalon seuraajakandidaatiksi. Jälkilasku oli julma ja elämän loppuvuodet traagisia. Lauri Hokkasen kirjoittama kriittinen elämäkerta on kuvaus yhteiskuntatieteiden sisällissodasta, Marxin ja Leninin sekä taistolaisuuden rantautumisesta Suomen korkeakouluihin 1970-luvulla.

14.15–14.45 ARVOA TYÖLÄISNUORILLE
Jos Imagekin sai mennä, onko aikakauslehtiformaatilla enää minkäänlaista tulevaisuutta? Harvempi muistaa, että SAK:laisella ay-liikkeellä oli 2000-luvun taitteessa kunnianhimoiset suunnitelmat tavoittaa palkansaajataustaiset nuoret aikuiset aikakauslehden keinoin. Arvo-lehteä tehtiin journalismin ihantein, pilkettä silmäkulmissa ja intohimoisella asenteella. Arvo ehti reilun kymmenvuotisen (2001–2013) taipaleensa aikana keikkua niin levikkitilastojen kärkipaikoilla kuin aikakauslehtikilpailujen palkintopalleilla. Mitä kaikkea yhden aikakauslehden tarina kertoo omasta ajastaan ja suomalaisesta työväenliikkeestä. Keskustelemassa Arvon päätoimittajat, Sami Turunen (2001–2005) ja Sanni Halla-aho (2006–2013). (Järjestäjä SAK Tampere)

15.00–16.00 HAASTATTELUSSA SIRPA KÄHKÖNEN
Noustessaan suomalaisen kirjallisuuden kärkikaartiin Sirpa Kähkönen on pitänyt työväenluokkaisen sukunsa ja Suomen köyhemmän kansan osana romaanejaan. Näin Kähkösen Finlandia-palkinnolla vuodelta 2023 on myös yhteiskunnalliset raamit. Kähkösen urasta ja voittajateoksesta 36 Uurnaa (2023, Teos) keskustelee Kähkösen kanssa toimittaja Seppo Puttonen.

16.10–16.30 JUKKA GUSTAFSSON – SIVISTYKSEN ASIANAJAJA
Sivistyksen asianajaja (tulossa 2024, Into) on kertomus pitkän linjan poliitikko Jukka Gustafssonin tiestä Pansion telakalta opetusministeriksi ja eduskunnan pitkäaikaisimmaksi sivistysvaliokunnan jäseneksi. Onpa hänen mukaansa nimetty lakikin, Lex Gustafsson. Kirjan sisältö ja teot kumpuavat rakkaudesta sivistykseen, jonka parissa Gustafsson on työskennellyt pitkäjänteisesti ja suurella intohimolla.

16.30–17.15 TEKOÄLY DEMOKRATIAN JA SIVISTYKSEN TUKENA
Paneelikeskustelussa pohditaan tekoälyä demokratian edistämisen näkökulmasta. Millä tavoin tekoäly voi mahdollistaa sivistyksen, kulttuurin ja järjestökentän toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa? Keskiössä on lisäksi tekoälyn rooli uudistuvan järjestötoiminnan työkentässä. Uhkakuvien sijaan keskitytään ennen kaikkea mahdollisuuksiin. Keskustelemassa Digitaalinen valta ja demokratia -projektin johtaja Jukka Vahti (Sitra), teknologiatuetun oppimisen- ja opetuksen yliopistonlehtori Jari Laru (Oulun yliopisto) sekä järjestämispäällikkö Ossi-Pekka Ollikainen (JHL). (Järjestäjä Työväen Sivistysliitto)

17.15–18.00 IDEASTA TEOKSEKSI
Mistä kirjailija saa ideansa, miten teoksen alkuperäinen idea kehittyy kirjoitusprosessin aikana ja miten ajattelu ohjaa kirjoittamista? Keskustelemassa kirjailijat Milla Keränen ja J.S. Meresmaa. Keskustelun vetäjänä kirjailija J.P. Laitinen. (Järjestäjä Pirkkalaiskirjailijat)

TYÖVÄENTALO-SALI (2. KRS.)

11.30–12.00 MARKKU AALTO – SIIPIMIES
Markku Aallon Siipimies kysyy, millä tavalla populistinen puolue voisi saada lähitulevaisuuden Suomessa suuren vaalivoiton. Mitä voisi tapahtua, jos yksi kaikkien aikojen suurimmista suomalaisista jääkiekkoilijoista innostuisi politiikasta ja päättäisi pyrkiä suoraan huipulle? Ihan mitä tahansa, jos hänellä olisi asiansa osaava siipimies. (Järjestäjä Warelia)

12.00–12.30 JARMO TEINILÄ – EPÄPYHÄ ALLIANSSI
Mitä tapahtuu, kun ihmiset lopulta kyllästyvät poliitikkojen kyvyttömyyteen suojella Suomen luontoa monikansallisilta kaivosyhtiöiltä? Jarmo Teinilän romaanissa Epäpyhä allianssi aktivistit tarttuvat aseisiin. Epäpyhä allianssi on rikoskirja, joka näyttää, etteivät kaikki voi olla oikeassa, mutta kaikki voivat olla väärässä. Samalla se on kertomus symbolien ja perinteiden voimasta, identiteetin katoamisesta ja väkivaltaisesta aktivismista. (Järjestäjä Warelia)

12.45–13.05 ARTO LAPPI – ERANTO
Arto Lapin runokokoelma Eranto ammentaa luonnosta, henkisestä kasvusta ja elämästä tässä ja nyt. Arto Lappi on voittanut esikoisteoksellaan Runo-Kaarinan vuonna 2001 sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuosina 2003, 2005, 2008, 2012, 2017 ja 2021. (Järjestäjä Enostone)

13.05–13.25 GARY SNYDER – TÄMÄ HETKI
Tämä hetki (alkuperäisteos This Present Moment, 2015, Counterpoint) on legendaarisen amerikkalaisen beatrunoilijan Gary Snyderin (s. 1930) henkinen testamentti. Teos sisältää kirjoittajalleen ominaisesti karheaa arjen lyriikkaa, ylistyslauluja luonnon perimmäiselle villiydelle, mytologisia syväsukelluksia ja itäaasialaisista perinteistä ammentavia pohdiskeluja. Kirjan ytimessä on Snyderin syöpään kuolleelle vaimolleen kirjoittama riipaiseva jäähyväisruno ”Mene nyt”. Kaikkea Snyderin kirjoittamista luonnehtii syvä humaani asenne sekä vilpitön kiinnostus todellisuuden ilmiöitä kohtaan. Teosta esittelemässä kääntäjä Tero Tähtinen. (Järjestäjä Enostone)

13.25–13.45 TOPIAS HAIKALA – VARJOKÄÄRME, MESTARIPUNOJA
Topias Haikalan toisessa romaanissa Varjokäärme, mestaripunoja viikkoja jatkunut lumimyrsky on haudannut Helsingin liki kolme metriä syvään hankeen. Aleksi Kurki työstää yksin kotona väitöskirjaansa, kun hänen ympärillään alkaa tapahtua kummia. Varjokäärme, mestaripunoja on maaginen mysteerikertomus, joka sukeltaa ihmiselämän suurimpiin kysymyksiin ja koskettaa syvältä. (Järjestäjä Enostone)

14.00–14.20 ANU KOLMONEN – TAAPELITAIVAS
Romaanissaan Taapelitaivas Anu Kolmonen jatkaa esikoisteoksensa Partisaanivalssin (2022) viitoittamalla omintakeisella linjalla. Romaanissa kirjailijan käsittelyssä ovat sodanjälkeisen Kemin sahayhteisön ihmiset. Teos valottaa fiktion keinoin, miten pohjoisen meren rannalla ihmisessä tärkeintä ovat suora katse ja selkä. Se, ettei istu tuleen toisen perseellä. Tekee työnsä, kantaa osansa ja rakentaa elämälleen katon sekä seinät. (Järjestäjä Aviador)

14.20–15.40 UNI OJUVA – ONHAN SENTÄÄN LINNUT
Sodankyläläisen Uni Ojuvan runokokoelma Onhan sentään linnut kuvaa Keski-Lappia uudisasutuksen ja kadonneen keminsaamen kielen ja kulttuurin rajamaana. Kirjan runot luovat historiakuvan seudusta, jota kruunu ja valtio kontrolloivat ja jossa joukkoliikkeet kukoistivat. Samalla teoksen paikat – tulivuori, raippamänty, joki, työväentalo ja asutustila – toimivat runojen kuvaamien ihmisten ankkuroitumispisteinä omaan menneisyyteen ja sen vaikuttamiin identiteetteihin. (Järjestäjä Aviador)

15.40-16.00 MIKKO HYTÖNEN – TARKEMPIA TIETOJA EI OLE
Mikko Hytösen esikoisromaani Tarkempia tietoja ei ole on fragmentaarinen kertomus vallasta ja tiedon rajallisuudesta. Se kertoo eräästä väkivallanteosta, kadonneesta tai ehkä sittenkin kuolleesta kirjailijasta Kari Jermuzista, Vanhasta vakavasta teatterista ja hänestä, joka ajelehtii tilanteesta toiseen. Mikko Hytönen on opiskellut menneisyydessään poliittista historiaa, sosiaalityötä ja kirjoittamista. Häntä kiinnostavat kirjojen, kirjoittamisen ja kissojen lisäksi taiteen eri muodot sekä vallanpitäjät ja vallattomat. (Järjestäjä Aviador)

15.15–15.35 PIRJO KOTAMÄKI – MAMMUTTI JA IKAROS
Pirjo Kotamäen runokokoelma Mammutti ja Ikaros kertoo maailman tilasta – ajasta, jolloin outoudet nousevat pintaan. Ihmisen, luonnon ja teknologian kolmiyhteys on kaikkea muuta kuin kitkatonta. Eikä ihmisen omakuvakaan ole särötön. (Järjestäjä Kulttuurivihkot)

15.35–15.55 JOTAARKKA PENNANEN – POJAN JA ISÄN MOSKOVA
Jotaarkka Pennasen romaani Pojan ja isän Moskova kertoo kahden eri sukupolven näkökulmasta tarinan Neuvostoliitosta. Vähän yli 10-vuotias Ale käy koulua ja saa ystäviä vieraassa ja eksoottisessa ympäristössä – ja ihastuu luokkatoveriinsa Natašaan. Hänen isänsä Atos Perttula työskentelee suomalaisen vasemmistolehden kirjeenvaihtajana, liikkuu sivistyneistö- ja kulttuuripiireissä ja hämmentyy monista kuulemistaan asioista. Teos on fiktiivinen, mutta pohjautuu kirjailijan lapsuudenkokemuksiin vuosina 1957–1960 Moskovassa, jossa hänen isänsä Jarno Pennanen työskenteli Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana. Romaani kuvaa laajemminkin suomalaisen vasemmistosivistyneistön tilannetta ja ajattelun murrosta Hruštšovin ”suojasään” kaudella. (Järjestäjä Kulttuurivihkot)

15.55–16.15 RAUNI ANITA MARTIKAINEN – MOTTI
Rauni Anita Martikaisen Motti-näytelmä sijoittuu 1970–80-luvun Suomeen. Anni käy koulussa ja tanssitunnilla, purkaa tuntojaan kirjoittamalla ja työskentelee äitinsä omistamassa Kahvio Muusissa. Keittiössä aherretaan – ja keskustellaan. Rauni Anita Martikainen (s. 1964) on runoilija ja filosofian maisteri. Häneltä on aiemmin ilmestynyt runokokoelma Maailmalaiset (2012), aforistinen teos Puiden (2018) ja näytelmä Hotti (2021). Motti on Hotin sisarteos. (Järjestäjä Kulttuurivihkot)

16.30–16.50 PENTTI RAITTILA – VASEMMAN LAIDAN TOISINAJATTELIJAT
Pentti Raittilan kirja avaa kahden journalistin elämäntyön kautta näköalan Suomen lähihistorian vasempaan laitaan, perinteisen työväenkulttuurin ja 1960-luvun moniarvoistuvan kulttuurielämän yhteentörmäykseen, kiistaan SKP:n ja kansandemokraattisen liikkeen uudistumisesta. Taisto Harra oli metsäkämppien, rakennustyömaiden ja lakkotaistelujen kautta kommunistiksi päätynyt kulkumies, itseoppinut toimittaja ja 1960-luvulla professorin väittelyyn haastanut vallankumousmies. Mauri Sirnö oli kommunistikodin lapsi, vakaumuksellinen antistalinisti, 1960-luvulla moniarvoisuuden ja yksilön oikeuksien puolesta taisteleva kulttuuriradikaali. (Järjestäjä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

16.50–17.10 TYÖVÄKI JA NEUVOSTOLIITON VUOSISATA (VÄKI VOIMAKAS 37)
Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirjan julkistamistilaisuus. Kokoomateosta esittelemässä teoksen toimittajat. (Järjestäjä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

17.10–17.30 MATTI YLIPIESSA – KEMI JA PERÄPOHJOLA 1905–1918
Matti Ylipiessan tutkimuksen ensimmäinen osa käsittelee vuoden 1905 suurlakkoa, aktivismia, varhaisen työväenliikkeen luonnetta, äänioikeustaistelua, vuoden 1906 punakaarteja, puoluejärjestelmän syntyä ja sen merkitystä, ammatillisen järjestäytymisen ensi askeleita ja siitä sahoilla seuranneita konflikteja sekä maailmansodan seurausilmiöitä (mm. sotatila, salakuljetus, jääkäriliike ja elintarvikepula) Kemin seudulla ja laajemminkin Peräpohjolassa. Keskeinen kysymys on, missä määrin (ja miten) nämä varhaiset tapahtumat kytkeytyvät vuosien 1917–18 väkivaltaisuuksiin. (Järjestäjä Atrain & Nord)

17.30–18.00 HANNU SORRI – PUNAVANGIT TUOMIOLLA. VALTIORIKOSOIKEUTTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 1918
Hannu Sorri on tuoreimmassa tutkimuksessaan ”Punavangit tuomiolla – Valtiorikosoikeutta Hämeenlinnassa 1918″ käynyt läpi sisällissodan jälkiselvittelyjä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä, jossa hänen isoisänsä toimi valtiorikosoikeuden syyttäjänä. Osastojen tuomioiden linjat poikkesivat toisistaan ja tuomiot perustuivat usein syytetyn maineeseen kotipaikkakunnalla. (Järjestäjä Väyläkirjat)