Työväenkirjallisuuden päivä järjestetään Työväenmuseo Werstaan tiloissa lauantaina 6.9.2025 teemalla ”Muutosvoimat”. Tapahtumassa on lähes 60 eri esiintyjää. Esiintyjät on tällä sivulla listattu aakkosjärjestyksessä. Pääohjelmiston esiintyjät on merkitty punaisella värillä, näytteilleasettajien ohjelmiston esiintyjät mustalla värillä. Esiintyjälista päivittyy kesän aikana. Tapahtuman ohjelmaan pääset tutustumaan täältä.

Juha Drufva on toimittajan työnsä ohessa julkaissut 30 vuoden ajan filosofisia artikkeleita useissa päivä- ja aikakauslehdissä sekä useita kirjoja. Hän on myös levyttänyt Ottopojat-orkesterin kanssa. Drufvan tuorein tietokirja on kirjailija Martti Joenpolven elämänkerta Elämän turhuuksien kehä – Martti Joenpolvi 1956–1982 (Atrain & Nord, 2025).

Antti Eskelinen on runoilija ja kuvataiteilija, joka on tunnettu punkpiireissä. Eskelisen esikoisrunokokoelma Palavan kuumailmapallon pakkolasku (Haaras Kustannus, 2023) on synkeän hauskaa verbaalista ilotulitusta töksähtävästä betonibrutalismista haikeaan eteerisyyteen, jossa identiteetit, muistot ja maallinen kunnia saavuttavat tiensä pään.

Carita Forsgren on tamperelainen kirjailija ja graafinen suunnittelija, joka työskentelee visuaalisen suunnittelun lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa. Forsgren on myös mukana televisio- ja animaatiosarjojen konseptien kehittelyssä. Romaaneissaan hän pyrkii yhdistelemään lajityyppejä ja kokeilemaan erilaisia kerronnan rakenteita. Hän on julkaissut myös tieteisnovelleja Portti-lehdessä.

Katariina Heikkilä on yhteiskuntatieteiden maisteri ja Kuvastaja-palkittu fantasiakirjailija. Hän käsittelee yhteiskunnallisia aiheita spekulatiivisen fiktion keinoin ja nauttii päästessään tutkimaan maailmoja, joita ei ole olemassakaan.

Heli-Maija Heikkinen työskentelee historian lehtorina Vihdissä. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Esikoisromaaninsa Viestikyyhkyupseerin (Minerva Kustannus, 2014) aiheen hän löysi tutkiessaan sota-arkistoja sotakoirien historiaa käsittelevää tutkimustaan varten. Tuoreimmassa romaanissaan Grilli (Warelia, 2025) tapahtumapaikkana on autogrilli 1990-luvun alun Suomessa.

Jari Heinonen on yhteiskuntatieteilijä, joka toimi ennen eläkkeelle jäämistään sosiaalityön professorina Jyväskylän yliopistossa. Heinosen tutkimusintressejä ovat muun muassa sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historia, syrjäytyminen, kolmas sektori sekä eri sukupolvien työväenluokkaiset miehet rakennemuutosten Suomessa. Heinonen on innokas jalkapalloharrastaja.

Saara Henriksson on tamperelainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hän on julkaissut kolme romaania, novellikokoelman ja useita tietokirjoja. Kirjailijantyönsä lisäksi Henriksson on opettanut luovaa kirjoittamista eri oppilaitoksissa sekä toiminut Osuuskumma-kustannuksen kustannusjohtajana. Hänen novellejaan on käännetty ruotsiksi, englanniksi, espanjaksi, tšekiksi ja unkariksi.

Ville Hänninen on muun muassa sarjakuviin erikoistunut kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija. Hännisen Kirjan kasvot – sata vuotta suomalaisia kirjankansia -teos (SKS, 2017) valittiin vuoden 2017 parhaaksi taidekirjaksi. Vuonna 2024 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Hänniselle E. J. Vehmas -palkinnon.

Jessi Jokelainen on toiminut vuodesta 2024 kansanedustajana ja vuodesta 2021 Oulun kaupunginvaltuutettuna. Vuonna 2019 hänelle myönnettiin Vuoden tyttöteko -palkinto työstään sosiaalisessa mediassa. Hän on ammatiltaan aineenopettaja. Jokelaisen esikoissarjakuva Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) ilmestyi viime vuonna. Sarjakuvateoksessaan Jokelainen käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta.

Ulla-Kirsti Junttila on teollinen muotoilija, joka on erikoistunut kaupunkiympäristön suunnitteluun ja tutkimiseen sekä kadunkalusteiden muotoiluun. Junttila on kirjoittanut eläkepäivillään kaksi omaan sukuun kiinnittyvää dokumentaarista romaania: Poikani Olavi (2023) ja Tuntematon täydennysmies (2023).

Tanja Juuri on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta. Väitöskirjassaan hän tutkii Pohjois-Amerikan suomalaista työväenliikettä.

Anneli Kanto on tamperelainen kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu aikuisten romaaneja, lastenkirjoja, näytelmiä ja televisiokäsikirjoituksia. Kanto on tunnettu erityisesti historiallisista romaaneistaan. Vuonna 2025 hän kirjoitti oopperan libreton isovihasta, jonka ensiesitys oli Ilmajoen musiikkijuhlilla. Anneli Kanto on Työväenkirjallisuuden päivän tapahtumakummi.

Tommi Kauppinen on runoilija ja Haaras Kustannuksen perustajajäsen Helsingistä. Kauppisen viides runokokoelma Tietäjän vuosi (Haaras Kustannus, 2024) kertoo vapaudesta, maailmasta ja toisteisuudesta.

Anne Kilpi on kustantaja ja kääntäjä, joka vuonna 2018 perusti Kustantamo Huipun. Kustantamo Huippu on erikoistunut saksankielisen kirjallisuuden kääntämiseen.

Hannele Koivisto on filosofian tohtori, joka työskenteli pitkään Turun yliopistossa opetustehtävissä. Eläkkeelle jäätyään vuonna 2022 hän on keskittynyt tutkimukseen. Koiviston väitöskirja Joukkosielu vai individualisti? Vasemmistoälymystön identiteettiprosessit Suomessa 1930-luvun alusta 1950-luvun loppuun (THPTS, 2024) julkaistiin viime vuonna.

Mervi Koskinen on kirjailija, jonka romaanit Piika (Arktinen Banaani, 2020) ja Kaupustelija (Arktinen Banaani, 2022) kuvaavat modernia työelämää niin maataloustyöntekijän kuin puhelinmyyjänkin näkökulmasta. Koskinen identifioi itsensä työläiskirjailijaksi.

Aleksanteri Kovalainen on kirjailija ja filosofi. Kovalainen on opettanut kirjoittamista Kriittisen korkeakoulun Kirjoittajakoulussa vuodesta 2016 lähtien ja toiminut viime vuosina myös kulttuurialan asiantuntijatehtävissä. Hänen tuoreimmat romaaninsa Kansallinen herätys (Teos, 2018) ja Kansallinen hätätila (Teos, 2024) käsittelevät ääriajattelua ja oikeistoradikalismia.

Hanna-Riikka Kuisma on porilainen kirjailija, taidekriitikko ja kolumnisti.  Häneltä on ilmestynyt seitsemän romaania ja yksi novellikokoelma. Kuisma on ollut kaksi kertaa ehdolla kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi romaaneillaan Kerrostalo (Like, 2019) ja Korvaushoito (Like, 2024). Kuisman tuorein teos Korvaushoito on tarkkanäköinen tarina lamavuosina levinneestä huumeaallosta.

Jussi Lahtinen on vuonna 2025 historian alalta väitellyt filosofian tohtori. Väitöskirjassaan Kerrottu luokka – pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus yhteiskunnallisten valta- ja vastakertomusten kentillä (THPTS, 2025) Lahtinen analysoi kaunokirjallisuuttaa yhteiskunnallisena aikalaiskeskusteluna.

Kimmo Lehtimäki on kirjailija sekä hammaslääketieteen tohtori. Vuoden 1918 tapahtumista Lehtimäki on kirjoittanut kirjassa Punapäällikkö Verner Lehtimäki (Warelia, 2005) sekä kirjassa Punaisen ylipäällikön kuolema (Warelia, 2021). Jälkimmäinen valottaa yksityiskohtaisesti punaisten Pohjoisen rintaman ylipäällikön, Hugo Salmelan, viimeisiä hetkiä ja kuolinsyytä. Tuoreimmassa teoksessa Taistelijat (Warelia, 2025) keskiössä on Lehtimäen isoisä, työläiskirjailija Konrad Lehtimäki.  

Ilja Lehtinen on dramaturgi ja näytelmäkirjailija. Hän toimii kustantamo Poesian tuottajana. Hänelle myönnettiin keväällä 2019 Elinvoima-teoksestaan (2019, Ntamo) Kritiikin kannukset -palkinto.

Saku Lillukka on tamperelainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjoittamisen ohjaaja. Lillukan seuraava runokokoelma Vain rakkaus voi synnyttää loppuun (Haaras Kustannus) ilmestyy elokuussa 2025. Runojen lisäksi Lallukka on kirjoittanut näytelmiä.

Karim Maïche on tutkija ja toimittaja, jonka väitöskirja käsittelee Algerian ay-liikettä. Hän on Lapin yliopiston valtiotieteen yliopistolehtori. Tutkimusartikkelien lisäksi hän on kirjoittanut muun muassa teoksen Mitäs me länsimaalaiset! Suomi ja lännen käsite (Into, 2015) ja ollut mukana toimittamassa teosta Naapurusto – tarinoita moniäänisestä lähiöstä (Into, 2021).

Mikko Malila opiskeli arkeologiaa, mutta päätyi pesula-alalle. Hän aloitti kirjoittamisen 35-vuotiaana. Tekstien teemaksi nousi lapsuus. Malilan esikoisromaani Kastanjasota (Otava, 2024) kuvaa lasten näkökulmasta elämää Turun työläiskortteleissa lamakesänä 1994.

Mir-O (Miro Mantere) on palkittu ja kansainvälisen uran tehnyt monipuolinen äänitaiteilija. Hän on työskennellyt erilaisten monitaiteellisten projektien parissa sekä toimii sirkus-, tanssi-, teatteri-, performanssi-, ja video-, ja äänituotantojen muusikkona ja tuottajana.  Mir – O on myös livelooping tekniikan edelläkävijä Suomessa.

Ilari Matuz on Helsingissä asuva unkarilaistaustainen Elokapina-aktivisti. Hän on kirjoittanut Kulttuurivihkoihin muun muassa Unkarin oikeiston historiasta.

Marissa Mehr on helsinkiläinen kirjailija ja kriitikko. Hän on toiminut Kulttuurivihkojen päätoimittajana vuoden 2025 alusta alkaen. Mehr sijoittui J.H. Erkon kirjoituskilpailussa toiseksi vuonna 2012. Mehrin esikoisromaani Veristen varjojen ooppera (WSOY) julkaistiin vuonna 2013.

Heini Mielonen on monipuolinen sellisti-laulaja, joka on yhtä kotonaan kokeellisen musiikin kuin vaikkapa jazzmusiikin parissa. Heini on myös tuottelias sanoittaja, käsikirjoittaja ja säveltäjä ja on sanoittanut ja säveltänyt myös useita työväenliikkeen historiaan liittyviä teoksia. Heini julkaisi oman soololevynsä ”Step Forward” vuonna 2024 Eclipse Music levy-yhtiön alla, joka sai hyvän vastaanoton.

Arvo Myllymäki on julkisoikeuden professori emeritus ja kirjailija, joka on tutkimusten ohessa kirjoittanut useita romaaneja ja tietokirjoja. Myllymäen uusin dokumentaarinen romaani Paperiin jumiutuneet (Momentum Kirjat, 2025) kommentoi aikamme ilmiöitä.

Juhani Niemi on tietokirjailija, kirjallisuuskriitikko ja kirjallisuudentutkija. Hän toimi Suomen kirjallisuuden professorina Tampereen yliopistossa vuosina 1988–2009.

Jussi Niinenmaa on Hämeenkyrössä asuva kirjailija. Niinenmaa on toiminut useaan otteeseen Hämeenkyrön kunnanvaltuutettuna. Hän on ollut useita vuosia F. E. Sillanpään seuran puheenjohtaja ja Hannu Salama -seuran ensimmäinen puheenjohtaja. Niinenmaan uusin teos on esseekirja Viha, vaino pois (Kulttuurivihkot, 2025).

Ossi Nyman on Rovaniemellä syntynyt, nykyään Helsingissä asuva kirjailija. Hänen runsaasti keskustelua herättänyt esikoisromaaninsa Röyhkeys (Teos, 2017) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Toinen romaani Patriarkaatti ( Teos, 2019) sai kiittävän vastaanoton, samoin kolmas romaani Häpeärauha (Teos, 2022), jota Helsingin Sanomat luonnehti ”vahvaksi teokseksi normeista ja niihin sopimisen luonteesta”. Neljäs romaani Alkuhuuto (Teos, 2025) on autofiktion kirjoittajana tunnetulle Nymanille käännös uuteen suuntaan. Se on kolmiodraama henkilöistä, joista yksi uskoo parempaan huomiseen, toinen eiliseen. ​

Riina Näsi on kouluttaja, tuottaja ja kulttuurialan ammattilainen, jonka tekemistä ohjaa painotus kansalaisaktivismin, ekososiaalisen sivistyksen, kestävän kehityksen, demokratian, kulttuurin ja tulevaisuusajattelun yhteyksiin. Näsi toimii KSL-opintokeskuksen kulttuurituottajana.

Aulikki Oksanen on monipuolinen taiteilija, jonka mittavaan tuotantoon kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, runoja, lastenkirjoja ja sarjakuvaa. Oksasen kirjoittama TV-näytelmä Aliisa (1970) sai Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon. Hän on saanut myös lukuisia kirjallisuuspalkintoja, muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1974 ja 1980 sekä vuonna 1991 Runeberg-palkinnon. 1960–1970-luvuilla Oksanen toimi aktiivisesti vasemmistolaisessa kulttuuriliikkeessä.

Salla Paajanen on toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Yle TV2:n ajankohtaisohjelman Ajankohtainen kakkonen toimittajana ja juontajana.

Milla Peltonen on Virroilla asuva tietokirjailija. Häntä kiinnostavat epätyypilliset elämäntavat ja -tarinat sekä yksilön ja yhteiskunnan yhteentörmäykset. Koulutukseltaan Peltonen on kirjallisuudentutkija ja väitellyt Hannu Salaman yhteiskunnallisista romaaneista. Tällä hetkellä Peltonen kirjoittaa tietokirjaa runoilija Einari Vuorelasta.

Helena Pilke on propagandan ja sensuurin tutkimukseen erikoistunut historiantutkija. Hän on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa armeijan rintamakirjeenvaihtajista ja muusta sodan ajan tiedotustoiminnasta. Hänen tuorein teoksensa on Sanomalehtien sisällissota (Vastapaino, 2025).

Alberto Prunetti on italialainen kirjailija ja Italian työväenkirjallisuuden festivaalin (Festival di Letteratura Working Class) taiteellinen johtaja. Romaaneissaan Prunetti kuvaa vanhempien työväenluokkaista elämää sekä omaa prekaarielämäänsä. Vuonna 2025 Prunetti on ehdolla the Premio Campiello -palkinnon saajaksi. Palkinto on yksi arvostetuimmista kirjallisuuspalkinnoista Italiassa.

Seppo Puttonen on pitkän linjan toimittaja, joka tunnetaan muun muassa urastaan Yleisradion kirjallisuustoimittajana. Puttonen on toiminut myös Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Vuonna 2018 hän valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan. Puttonen on Työväenkirjallisuuden päivän tapahtumakummi.

Raija-Sinikka Rantala on kirjailija ja teatteriohjaaja. Kirjailijana Rantala on tehnyt kymmenittäin dramatisointeja ja julkaissut useita näytelmiä. Elämäkertaromaani Elli (Aviador, 2025) kertoo näyttämötaiteilija Elli Tompurin elämästä.

Miska Repo on Tampereella asuva runoilija ja kirjastotyöntekijä. Hänen esikoisrunoteoksensa Pilvet (Kulttuurivihkot, 2025) kertoo ihmisestä luonnossa ja luonnosta ihmisessä. Pilvet ylsi Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaaksi. Revon toinen runokokoelma Linnut (Kulttuurivihkot, 2025) jatkaa samalla tiellä. Kokoelma kuvaa omintakeisella tavalla elämän ja luonnon ihmeellisyyttä ja haurautta.

Helena Ruuska on helsinkiläinen tietokirjailija, äidinkielen lehtori ja filosofian tohtori. Ruuska väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2010 Helsingin yliopistosta. Väitöskirja käsittelee Marja-Liisa Vartion romaania Kaikki naiset näkevät unia (Otava, 1960). Ruuskan tuorein tietokirja on Aulikki Oksasen elämänkerta Hyppy syreenien tuleen (WSOY, 2024).

Mikko Räty on runoilija, esitysrunoilija ja näytelmäkirjailija, jonka teksteissä poliittinen on poeettista ja poeettinen poliittista. Taiteellisessa työssään Räty tutkii luontosuhteita ja vallankäyttöä. Rädyltä on julkaistu runoteokset Borealia (Tammi, 2022) ja Erehtymättömyydestä (Tammi, 2025).

Miia Saari on toimittaja ja kirjailija. Saaren esikoisromaani Toimenpidepäivät julkaistiin vuonna 2024. Se kertoo työttömyydestä media-alalla. Saaren kirjasta lisätietoa löytyy osoitteesta https://www.sainpotkut.fi/.

Anja Snellman on kirjailija, ratkaisukeskeinen seksuaali-, päihde- ja kirjallisuusterapeutti sekä journalisti. Hän julkaisi suureen menestykseen nousseen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä (WSOY) Anja Kauranen nimellä vuonna 1981. Tähän mennessä Snellman on molemmilla nimillään julkaissut 27 romaania, 3 runokokoelmaa, elokuvakäsikirjoituksia, tietokirjoja sekä kuunnelmia. Hänen tuorein romaaninsa on Kirjeitä sotapäällikölle (WSOY, 2024), joka kertoo massiivisesta tietomurrosta psykoterapiakeskukseen siellä työskennelleen terapeutin ja kirjailijan näkökulmasta.

Ilkka Taipale on poliitikko, psykiatri, pasifisti ja pitkän linjan kansalaisaktivisti. Hän oli SDP:n kansanedustajana vuosina 1971–1975 sekä 2000–2007. Kansalaisaktivistina hän on ollut mukana muun muassa Suomen Sadankomiteassa, Marraskuun liikkeessä ja Yhdistys 9:ssä. Taipale on julkaissut lukuisia pamfletteja, tietokirjoja ja muita kirjoja. Tuorein teos Sinisilmäinen pasifisti – kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä (Rosebud Books, 2024) tarjoaa läpileikkauksen Taipaleen urasta.

Tuukka Tuomasjukka on tasa-arvokysymyksiin ja kulttuuriin erikoistunut vapaa toimittaja, kustannustoimittaja ja kääntäjä. Hän on opiskellut journalistiikkaa sekä itäisen Keski-Euroopan kieliä yliopistoissa Tampereella ja Transilvaniassa. Erityisesti hän seuraa Romaniaa ja erilaisia eurooppalaisiin vähemmistöihin, muun muassa romaneihin ja saamelaisiin, liittyviä kysymyksiä.

Jarmo Teinilä on kirjailija, kriitikko ja terminaalityöntekijä. Hänen tuorein romaaninsa Ryssänkuru (Warelia, 2025) on suoraa jatkoa Epäpyhä allianssia -romaanille (2024, Warelia). Teos on nopeatempoinen trilleri.

Mila Teräs on kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja, aikuisten romaaneja sekä oppikirjoja. Teräs on palkittu muun muassa Kaarina Helakisa -palkinnolla 2023 ja hänen kirjansa ovat olleet Finlandia Junior- ja Topelius-palkintoehdokkaina. Hänen uusin nuortenromaaninsa Iso hyppy (Otava, 2024) on realistinen kuvaus lapsiperheköyhyydestä ja siitä, kuinka 17-vuotias lukiolainen joutuu liian nuorena ottamaan liian ison vastuun. Teos voitti vuonna 2025 Topelius-palkinnon.

Siskotuulikki Toijonen on musiikki- ja kirjallisuuskriitikko. Hän on kirjoittanut monipuolisesti niin printti- kuin verkkomedioihinkin sekä tehnyt radio- ja televisioohjelmia vuosikymmenten ajan. Hän on Suomen arvostelijain liitto SARVin kunniajäsen.

Petra Vallila on runoilija ja kirjoittaja, joka opiskeli nuoruudessaan kehitysmaatutkimusta ja on suuryritysten viestintätehtävissä vietettyjen vuosien jälkeen löytänyt takaisin pohtimaan parempia tulevaisuuksia kaikille, ei harvoille. Hän myös opettaa kirjoittamista Taideyliopistossa. Vallilan esikoisteos ehkä julkaistiin Poesialta 2022.

Noora Vallinkoski on Tanskassa asuva turkulaisen lähiön kasvatti ja työläisperheen tytär. Vallinkoski on opiskellut mediatutkimusta ja luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. Hän pitää kirjoista, joissa yhteiskunnallisuus yhdistyy estetiikkaan. Hänen kiitetty esikoisteoksensa Perno Mega City (Atena, 2018) sekä sitä seurannut Koneen pelko (2022, Atena) herättivät ilmestyessään paljon huomiota modernina työväenkirjallisuutena. Tänä keväänä ilmestyi Vallinkosken kolmas romaani Miten meistä tuli ihmisiä (2025, Atena).

Reetta Vuokko-Syrjänen on kirjailija ja kriitikko. Hän on voittanut vuoden parhaalle suomenkieliselle tieteis- tai fantasianovellille myönnettävän Atorox-palkinnon vuosina 2020, 2021 ja 2024 sekä Portti-novellikilpailun pääpalkinnon vuonna 2022. Vuokko-Syrjäsen tuorein teos on nuortenromaani Harhakoto (Hertta Kustannus, 2025), joka kertoo spekulatiivisen fiktion keinoin lähiölapsen elämästä.

Sari Weckroth on Etelä-Karjalasta Tampereelle muuttanut kirjailija ja lastenohjaaja. Weckroth on kirjoittanut historiallisia romaaneja, mutta viimeisimmissä romaaneissaan kirjailija on kurkottanut myös tulevaisuuteen. Tuorein romaani Murtumakohta (Kärki Kustannus, 2025) on tulevaisuuden Suomeen sijoittuvan dystopiatrilogian päätösosa.