Työväenkirjallisuuden päivä 2024 järjestetään Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella lauantaina 7.9. klo 11–18. Alla esittelyssä tapahtuman esiintyjät. Tapahtuman pääohjelman esiintyjät ovat punaisella tekstillä, näytteilleasettajien ohjelman esiintyjät mustalla tekstillä.
Markku Aalto on kirjailija ja kustannuspäällikkö. Aallon esikoisrunokokoelma Hajoamisen syyt (ntamo) ilmestyi vuonna 2009. Hänen runojaan on julkaistu muun muassa Parnassossa ja Nuoressa Voimassa. Aalto on toiminut kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön runovastaavana. Aallon tuorein romaani Siipimies (Warelia) julkaistaan elokuussa 2024.
Toivo Autiosaari on Pispala-aktiivi. Hän tuntee omakohtaisesti 1970–80-lukujen kouhuvan poliittisen maailman. Viime vuosina Autiosaari on toiminut aktiivisesti erityisesti Pispalan Kirjastoyhdistyksessä.
Teppo Eskelinen on filosofi ja yliopistolehtori Itä-Suomen yliopistosta. Hänen tutkimusalojaan ovat muun muassa poliittinen talous ja kehitystutkimukseen liittyvät kysymykset. Eskelisen tuoreita julkaisuja ovat Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (2019, Vastapaino) ja yhdessä Eeva Jokisen ja Lilli Aini Rokkosen kanssa toimittama Tehostamisyhteiskunnan jäljet (2023, Jyväskylän yliopisto).
Jukka Gustafsson on pitkän linjan poliitikko, joka toimi kansanedustajana vuodet 1987–2023 ja opetusministerinä vuosina 2011–2013. Gustafssonin tuore muistelmateos Sivistyksen asianajaja (tulossa 2024, Into) kertoo kirjoittajan toiminnasta sivistyspoliitikkona. Jukka Gustafsson on ollut Työväenkirjallisuuden päivän pitkäaikainen kummi, joka luovuttaa kummiuden seuraavalle kandidaatille vuoden 2024 tapahtuman jälkeen.
Olli-Pekka Haavisto on pitkänlinjana ympäristöaktivisti. Hän on vastuuttoman kulutuskulttuurin kriitikko, ja ollut mukana toimittamassa muun muassa teosta Luonnonsuojelun dekolonisaatio – kohti kanssaelävää suojelua (2021, Siemenpuu-säätiö).
Topias Haikala on helsinkiläinen toimittaja ja kirjailija. Hän on työskennellyt muun muassa Kirkko ja kaupungissa ja Yliopisto-lehdessä. Topias Haikalan toinen romaani Varjokäärme, mestaripunoja (Enostone) julkaistiin syksyllä 2023.
Sanni Halla-aho on SAK:n Tampereen aluetoimiston alue- ja järjestöasiantuntija. Hän toimi SAK:n nuortenlehti Arvon päätoimittajana vuodet 2006–2013.
Lauri Hokkanen on tietokirjailija, jonka esikoisteos Kenen joukoissa seisoin (2021, Docendo) nousi yhdeksi ilmestymisvuotensa puhutuimmista kirjoista. Nuorena taistolaistoiminnassa mukana olleen Hokkasen uusi tietokirja kertoo laitavasemmistolaisesta teoreetikosta Seppo Toiviaisesta (1944–2005).
Mikko Hytönen on Hyvinkäällä asuva kirjailija. Hän on opiskellut aikaisemmin poliittista historiaa, sosiaalityötä ja kirjoittamista. Hänen esikoisromaaninsa Tarkempia tietoja ei ole (Aviador) on syyskuussa 2024 ilmestyvä fragmentaarinen kertomus vallasta ja tiedon rajallisuudesta.
Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, suomentaja, kuvittaja ja kirjailija. Hän on tehnyt laajan kirjallisen uran niin intialaisen kertomakirjallisuuden tutkimuksen, sanskritin kääntämisen, dekkarikirjallisuuden, nuortenkirjallisuuden kuin muunkin kertomakirjallisuuden parissa. Hämeen-Anttila on Suomen Kirjailijaliiton johtokunnan varapuheenjohtaja ja taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisin puheenjohtaja. Julkisena keskustelijana Hämeen-Anttila on puolustanut luovan työn tekijöiden oikeuksia niin tekoälyjen kuin äänikirjojenkin aikakaudella.
J.K. Ihalainen on kirjailija, kirjanpainaja, kääntäjä ja kustantaja. Ihalainen on julkaissut vuodesta 1978 asti kymmeniä runokokoelmia, tietokirjoja ja käännöksiä. Hän on Palladium Kirjat -kustantamon perustaja sekä Tampereella järjestettävän Annikin Runofestivaalin taiteellinen johtaja.
Risto Isomäki on useissa kansalaisjärjestöissä toimiva kansalaisaktivisti ja tieteiskirjailija. Hänen romaaneissaan toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat. Isomäen tuorein julkaisu on muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat (2023, Into). Teos on omakohtainen, laaja katsaus suomalaisen aktivismin historiaan.
Matias Kaihovirta on historiantutkija Åbo Akademista. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluu muun muassa Pohjoismaiden uuden ajan yhteiskuntahistoria. Tällä hetkellä hän toimii projektissa ”Etnonationalismi Suomessa”.
Milla Keränen on kouluttaja, tiedottaja ja kirjailija, joka on julkaissut useita historiallisia romaaneja.
Anu Kolmonen on kirjailija, kasvatuspsykologi ja kuvataiteilija. Kolumnistin Kolmonen on tarkastellut yhteiskuntaa sivussa elävien ihmisten näkökulmasta. Hänen tuorein romaanisa Taapelitaivas (2024, Aviador) kertoo sodanjälkeisestä Kemin sahayhteisöstä.
Anna Kontula on kansanedustaja, sosiologi ja kirjailija. Kontula on kirjoittanut muun muassa seksityöstä, maahanmuutosta, yhteiskuntaluokista sekä Lähi-idän tilanteesta. Kontulan tuorein teos Kadonneen järjen metsästys (tulossa 2024, Into) käsittelee terapiapuheen leviämistä yhä uusille yhteiskunnallisen keskustelun kentille. Anna Kontula on ollut Työväenkirjallisuuden päivän pitkäaikainen kummi, joka luovuttaa kummiuden seuraavalle kandidaatille vuoden 2024 tapahtuman jälkeen.
Pirjo Kotamäki on runoilija, jonka esikoisteos Ilmi (Sanasato) julkaistiin vuonna 2009. Kotamäki voitti 2010 Työväenkirjallisuuden päivien runonkirjoittamiskilpailun. Hänen tuorein kokoelmansa Mammutti ja Ikaros (2023, Kulttuurivihkot) kertoo maailman tilasta, jossa ihmisen, luonnon ja teknologian kolmiyhteys on kaikkea muuta kuin kitkatonta.
Aleksanteri Kovalainen on kirjailija ja filosofi. Kovalainen on opettanut kirjoittamista Kriittisen korkeakoulun Kirjoittajakoulussa vuodesta 2016 lähtien ja toiminut viime vuosina myös kulttuurialan asiantuntijatehtävissä. Hänen tuoreimmat romaaninsa Kansallinen herätys (2018, Teos) ja Kansallinen hätätila (tulossa 2024, Teos) käsittelevät ääriajattelua ja oikeistoradikalismia.
Taru Kumara-Moisio on pirkanmaalainen kirjailija, sanataiteilija, teatteriohjaaja ja luovan ilmaisun opettaja. Häneltä on julkaistu kolme romaania aikuisille, kaksi nuortenromaania, lasten kuvakirja sekä lukuisia novelleja. Hänen tuotantoaan on myös käännetty englanniksi, ruotsiksi ja espanjaksi.
Hanna Kuusela on suomalainen kulttuurintutkija, tietokirjailija ja mediakulttuurin dosentti. Hän on muun muassa julkaissut yhdessä Anu Kantolan kanssa teoksen Huipputuloiset (2019, Vastapaino), joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.
Sirpa Kähkönen on yksi tämän hetken suosituimmista kirjailijoista Suomessa. Kähkösen laajassa tuotannossa yhtenä tärkeänä kiinnepisteenä on Suomen historia, erityisesti köyhemmän kansan näkökulma. Kähkönen voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan 36 Uurnaa – Väärässä olemisen historia (2023, Siltala) vuonna 2023.
Anna Laakkonen on historian väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistosta. Väitöskirjassaan hän tutkii Petroskoissa ilmestyneen Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -lehden suhdetta suomalaisuuteen vuosina 1920–1937.
Jussi Lahtinen on kuvataiteilija, jonka tunnetuin teoskokonaisuus on Fritz Langin Metropolis-elokuvan (1927) inspiroima brändi Metropolis by Jussi Lahtinen. Urban AI Art -tekoälyteoksessa Metropolis-sarjan käsintehty taidegrafiikka valjastetaan tekoälyn käyttöön. Se on verkossa nähtävillä oleva taideteos, joka luo muutaman sekunnin välein uuden kuvan yhdistelemällä alkuperäisiä teoksia. Urban AI Art -tekoälyteokseen pääsee tutustumaan täältä: https://www.urbanai.fi/.
Mikko Lahtinen on filosofi ja politiikan tutkija. Hän on toiminut muun muassa Niin & Näin -lehden ja Politiikka-lehden päätoimittajana. Vuosina 2008–2009 Lahtinen toimi valtio-opin professorina Tampereen yliopistossa. Nykyään hän on valtio-opin yliopistonlehtori samassa yliopistossa. Tutkimuksissaan Lahtinen on syventynyt muun muassa Karl Marxin ajatteluun.
J.P. Laitinen on kirjailija, muusikko ja laulaja-lauluntekijä. Laitisen romaani Lume (2019, Teos) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2019. Romaani voitti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Laitinen on saanut useita palkintoja myös ympäristötoimittajana ja tietokirjailijana.
Arto Lappi on tamperelainen runoilija. Lappi tunnetuimmat runot ovat itämaishenkisiä tankoja ja haikuja. Hän on myös suomentanut runoutta. Hänen tuorein runokokoelmansa Eranto (2024, Enostone) ammentaa luonnosta, henkisestä kasvusta ja elämästä tässä ja nyt.
Jari Laru on teknologiatuetun oppimisen- ja opetuksen yliopistonlehtori Oulun yliopistossa. Hän on tutkinut mobiililaitteiden hyödyntämistä opetuksessa. Laru on toiminut vuodesta 2017 Oulun kaupunginvaltuutettuna.
Lasse Lehtinen on pitkänlinjan poliitikko ja kirjailija. Hänen kirjalliseen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, mielipidekirjoja, televisiokäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Hän on kirjoittanut muun muassa Väinö Tannerin elämänkerran, lukuisia sosialidemokraattiseen puolueeseen kiinnittyneitä teoksia sekä Suomen sota-ajoista.
Minna Maijala on suomalainen tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija. Maijala on kirjoittanut tietokirjoja muun muassa Minna Canthista ja Katri Valasta sekä henkilökuvan Pirkko Lahdesta. Vuonna 2008 Maijala väitteli Helsingin yliopistossa Minna Canthin tuotannon psykologisesta ihmiskuvauksesta.
Rauni Anita Martikainen on runoilija ja näytelmäkirjailija, joka on työskennellyt muun muassa äidinkielen opettajan sijaisena sekä tekstinkäsittelijänä terveyskeskuksessa. Hänen näytelmästään Hotti (2021) on ilmestymässä myös puolankielinen käännös. Hänen tuorein näytelmänsä Motti sijoittuu 1970–80-luvun Suomeen, ja on Hotin sisarteos.
J.S. Meresmaa on palkittu tamperelainen kirjailija, jonka laaja tuotanto käsittää nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen fantasiaromaanien ja säeromaanien lisäksi lyhytproosaa, lastenkirjoja ja novelleja, joita on käännetty useille eri kielille. Hänet on palkittu kaksi kertaa Blogistanian Kuopus -palkinnolla, minkä lisäksi hänen teoksiaan on ollut ehdolla muun muassa Topelius-, Anni Polva-, Laivakello- , Tähtifantasia- ja Kuvastaja -palkinnoille.
Tommi Musturi on Puupää-hatulla palkittu ”Suomen kansainvälisin” sarjakuvantekijä ja kuvataiteilija. Musturi toimii aktiivisesti Helsingin Sarjakuvafestivaalien organisaatiossa ja pyörittää Nokian ainoaa kirjakauppaa Siurossa. Hänen uusimman sarjakuvateoksen Future (2024, Zum Teufel) tarinoissa taka-alalla vaikuttaa ”maailmaa pikkuhiljaa nakertava” tekoäly.
Maria Mäkelä on kertomuksentutkimukseen erikoistunut kirjallisuudentutkija. Mäkelä on toiminut vastuullisena johtajana muun muassa hankkeissa Välineelliset kertomukset (Suomen Akatemian konsortio 2018–2022), Kertomuksen vaarat (Koneen Säätiö 2017–2020) ja Tarinat tietotekniikan toteutuksessa (Aaltosen Säätiö 2019–2022). Mäkelä on yksi teoksen Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa (2020, Vastapaino) toimittajista.
Ossi-Pekka Ollikainen on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton järjestämispäällikkö ja kunnallisvaikuttaja Hyvinkäällä.
Uni Ojuva on sodankyläläinen runoilija, joka työskentelee kulttuuri- ja viestintäsuunnittelijana. Hänen tuorein runokokoelmansa Onhan sentään linnut (2023, Aviador) kuvaa Keski-Lappia uudisasutuksen ja kadonneen keminsaamen kielen ja kulttuurin rajamaana.
Jotaarkka Pennanen on teatteriohjaaja ja kirjailija. Hänen tuorein romaaninsa Pojan ja isän Moskova (2024, Kulttuurivihkot) kuvaa kirjailijan isän Jarno Pennasen kokemuksia Kansan Uutisten Neuvostoliiton kirjeenvaihtajana, ja kirjoittajan omia kokemuksia kulttuuritaistolaisuuden syntyvaiheissa.
Satu Piispa-Hakala on eteläsavolainen kirjailija ja kirjallisuusterapiaohjaaja. Hänen esikoisromaani Pieniä sankaritekoja (Aarni) ilmestyi vuonna 2015. Piispa-Hakala on Kulttuuriyhdistys Korppi ry:n varapuheenjohtaja, ja hänet valittiin Osuuskumma-kustantamon puheenjohtajaksi vuonna 2022. Hänen toinen romaani Debytantti (Osuuskumma) julkaistaan syyskuussa 2024.
Silja Pitkänen on historiantutkija Jyväskylän yliopistosta. Vuonna 2020 tarkastetussa väitöskirjassaan Pitkänen tutkii lapsia Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan propagandavalokuvissa.
Seppo Puttonen on pitkän linjan toimittaja, joka tunnetaan muun muassa urastaan Yleisradion kirjallisuustoimittajana. Puttonen on toiminut myös Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Vuonna 2018 hän valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan.
Juha Raipola on kertomuksentutkimukseen erikoistunut kirjallisuudentutkija, joka julkaisi vuonna 2022 ChatGPT:n avulla kirjoitetun novellikokoelman Demonic Fragments: Horror from the AI Mind (Omakustanne). Raipola on yksi teoksen Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa (2020, Vastapaino) toimittajista.
Pentti Raittila on tutkija, jonka tuorein teos Vasemman laidan toisinajattelijat (2024, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) kertoo 1970–80-luvun vasemmistolaisista toimittajista. Aiemmin hän on toimittanut muun muassa teoksen suomalaisesta sananvapaudesta toimittajien näkökulmasta.
Hannu Sorri on pappi, teologi ja kirjailija. Hän on eläkkeellä yliopiston opettajan virasta. Tuoreimmassa tutkimuksessaan ”Punavangit tuomiolla – Valtiorikosoikeutta Hämeenlinnassa 1918″ hän on käynyt läpi sisällissodan jälkiselvittelyjä 1918 Hämeenlinnan vankileirillä.
Juha Suoranta on tietokirjailija ja Tampereen yliopiston aikuiskasvatuksen professori. Hän on kirjoittanut jälkisanat elokuussa ilmestyvään ranskalaisintellektuelli Didier Eribonin omaelämänkerralliseen teokseen Paluu Reimsiin (2024, Vastapaino).
Saara Särmä on feministi, aktivisti, taiteilija ja tutkija, joka valmistui yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta vuonna 2014. Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja ja johtaja Särmä on tullut tunnetuksi meillä ja maailmalla ”Congrats, you have an all male panel!” tumblr-sivusta, jossa on julkaistu yli 2000 miespaneelia.
Riina Tanskanen on kuvataiteilija/sarjakuvataiteilija, joka tunnetaan yhteiskunnallisesti kantaaottavasta Tympeät tytöt Instagram-tilistä sekä samannimisestä kirjasta. Tanskanen sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2022. Hänen tuorein teoksensa on Sami Kuopan kanssa toteutettu Kapitalismin suuri illuusio (2023, Into).
Jarmo Teinilä on kirjailija, kriitikko ja terminaalityöntekijä. Hänen tuorein romaaninsa Epäpyhä allianssi (2024, Warelia) on rikosromaani, jossa kysytään: mitä tapahtuu, kun ihmiset lopulta kyllästyvät poliitikkojen kyvyttömyyteen suojella Suomen luontoa monikansallisilta kaivosyhtiöiltä?
Timo Torikka on näyttelijä. Hän on myös aikanaan käsikirjoittanut ja ohjannut elokuvia sekä televisiosarjan Hobitit (1993). Elokuun lopussa ilmestyy Torikan suomentama ranskalaisintellektuelli Didier Eribonin omaelämänkerrallinen teos Paluu Reimsiin (2024, Vastapaino).
Sami Turunen on radiojuontaja, toimittaja ja televisiokuuluttaja. Turunen toimi SAK:n nuortenlehti Arvon päätoimittajana vuodet 2001–2005.
Tero Tähtinen on kirjailija, esseisti, suomentaja, kirjallisuuskriitikko ja kirjallisuudentutkija. Hän on erikoistunut klassisen kiinalaisen kirjallisuuden sekä kiinalaisten chan-buddhalaisten tekstien suomentamiseen. Tähtisen tuorein käännös on legendaarisen amerikkalaisen beatrunoilijan Gary Snyderin Tämä hetki (2024, Enostone).
Jukka Vahti työskentelee projektijohtajana Sitran projektissa ”Digitaalinen valta ja demokratia”. Hän oli kirjoittamassa vuonna 2022 julkaistua selvitystä Digivallan jäljillä – Miten datan avulla voidaan vaikuttaa päättäjiin ja ohjata maailmaa. Lisäksi hän oli vuonna 2021 julkaistun Sitran selvityksen Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen — Murros ja tulevaisuus toinen kirjoittaja.
Reetta Vuokko-Syrjänen on spekulatiivisen fiktion kirjoittaja, kriitikko ja sanataideohjaaja Tampereelta. Hän on voittanut vuoden parhaalle suomenkieliselle tieteis- tai fantasianovellille myönnettävän Atorox-palkinnon vuosina 2020, 2021 ja 2024. Vuokko-Syrjänen toimi vuosina 2022–2023 Kosmoskynä-lehden päätoimittajana.
Matti Ylipiessa on kirjailija, tutkija ja kustantaja. Hän on aiemmin kirjoittanut useita artikkeleita muun muassa Kemin alueen paikallishistoriasta.